Toista kertaa järjestettävän Ars Weikkolan ideana on tarjota korkealaatuista nykytaidetta toisenlaisissa ympäristöissä ja muodoissa kuin tavallisesti ja siten saavuttaa  myös uusia taiteen kokijoita. 

Ars Weikkola-esitystaidetta Ladossa tapahtuman avaa kanta-esitys Anybody’s Architecture: Navalan Lato. Se on tanssiteos jossa käytetään koreografian ja tanssin visuaalisena lähteenä Navalan ladon muotokieltä ja yksityiskohtia, sen materiaalisuutta ja tilallisuutta. Paikan historia ja käyttötarkoitus sekä siellä käyvien ihmisten sosiaalinen toiminta antavat ideoita teoksen kohtauksille. Teos tehdään paikan päällä yhden viikon intensiivisen harjoitusperiodin aikana esitysviikolla. Teos on kunnianosoitus maalaiskulttuurille ja unohtuvalle kulttuuriperinnölle. 

Anybody’s Architecture: Navalan Lato 

Ismo Dance Company    Ohjaus, konsepti ja koreografia | Ismo-Pekka Heikinheimo  Tanssi | Tanja Illukka, Henna Männikkö ja Jaakko Simola  Musiikki | Moritz Cartheuser  Arkkitehtuuriasiantuntija | Simon le Roux  Puvustus | Ismo-Pekka Heikinheimo ja työryhmä  Valokuvat | Sakari Viika  Tuottaja | Ismo-Pekka Heikinheimo  Tuotanto | Ismo Dance Company/Tanssi-idea ry yhteistyössä TaideEtsivät ryn ja Ars Weikkolan kanssa 

Kesto noin 30 min

Teoksen esittely:

Anybody’s Architecture: Navalan Lato 
Onko mikään muu rakennus yhtä erottamaton osa suomalaista maisemaa kuin pellolle tai pellon reunaan pystytetty lato? Edellisten sukupolvien elinkeinolle arvokas hyötyrakennus on heinäntekoperinteen muututtua käynyt turhaksi. Ladot ovat kuitenkin mittaamattoman arvokas osa Suomen historiaa, rakennustaitoa, elinkeinotoimintaa ja vapaa-ajan viettoa. 
1960-luvulla Suomessa oli yli miljoona latoa. Nykyään ne ovat yhä harveneva ja unohtuva arkkitehtuurin muoto. Nämä pääosin kaksilappeiset harjakattoiset rakennukset olivat paikallisten ihmisten omin käsin suunnittelemia ja rakentamia. Niiden seinät kohosivat joko ylöspäin levenevästi tai suorasti. Jos ladon katto tehtiin päreistä, jouduttiin se uusimaan noin 30 vuoden välein. Ladot kuuluivat suomalaiseen maalaismaisemaan ja monelle niiden näkeminen autolla ohi ajettaessa oli hieno visuaalinen elämys. Ladoissa voitiin säilyttää monenlaista ainesta, josta kuiva tai kuivuva heinä oli ylivoimaisesti tärkein. Nyt heinät pakataan muovilla päällystettyihin ulkona säilytettäviin pöyröpaaleihin, eikä ladoille ole enää tarvetta. 
Yksi kiinnostava latoihin liittyvä ilmiö olivat kesäisin järjestetyt rennot latotanssit. Ne olivat suosittuja kohtaamispaikkoja ja tapahtumia, joissa juteltiin, pidettiin hauskaa ja tanssittiin niin että hiki virtasi. Latotanssit loivat alueen asukkaille yhteishenkeä ja saivat hetkeksi unohtamaan arjen vaatimukset. Lato saatettiin myös talkoovoimin koristella tuoreilla koivuilla ja kesän kukkasilla. Elävä musiikki oli tietysti kiinteä osa yhteisöllistä kohtaamista. 
Tarvitsemme positiivista asennetta ja jaettua hyvän olon tunnetta kahden vuoden koronakauden jälkeen. Sen vuoksi kutsumme katsojat yhdessä latoon nauttimaan latotanssitaiteesta. Live-musiikki on suunniteltu teosta varten ja sisältää myös improvisoituja osioita. Musiikin teemat ja äänimaailma vievät teoksen kerrontaa eteenpäin. 
Anybody’s Architecture on sekä arvostelu- että yleisömenestyksen saanut tanssiteossarja, joka rakentuu arkkitehtuurin ja tanssitaiteen yhdistämiselle. Nyt alkaneella sarjan toisella kaudella vierailemme arkkitehtuurikohteissa, jotka ovat käyttäjilleen matalan kynnyksen kohteita ja arkipäivän toimintaan liittyviä rakennuksia julkisilla paikoilla. 

Ismo Dance Company: Anybody’s Architecture: Navalan lato. Koreografia Ismo-Pekka Heikinheimo. Kuvissa: Tanssi | Tanja Illukka, Henna Männikkö ja Jaakko Simola  Musiikki | Moritz Cartheuser  Kuvaaja ©Päivi Falck.

Ismo-Pekka Heikinheimo on pitkän linjan tanssitaiteilija, joka on tehnyt yli 60 koreografiaa, mm. kolme tilausteosta Helsingin Juhlaviikoille, koreografioita ulkomaisille tanssiryhmille ja festivaaleille sekä kiertänyt esiintymässä ympäri maailmaa Namibiasta Islantiin 15 eri maassa. Hän on tanssinut mm. Zodiak – Uuden tanssin keskuksessa, Helsingin kaupunginteatterissa, Aurinkobaletissa, Tanssiteatteri Hurjaruuthissa ja Tanssiteatteri Raatikossa sekä useissa kansainvälissä produktioissa. 
Vuosina 1996 – 2001 Ismo-Pekka toimi tanssijantyön lehtorina Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksella. Hän työskenteli vuosina 2005 – 2010 Keski-Suomen tanssitaiteen läänintaiteilijana ja perustamansa Tanssin Aika -festivaalin taiteellisena johtajana. Hän on toiminut Ismo Dance Companyn koreografina ja taiteellisena johtajana vuodesta 2003 lähtien. Ismo-Pekka valmistui syksyllä 2014 Taiteen maisteriksi Visuaalisen kulttuurin maisteriohjelmasta Aalto-yliopistosta. Hänelle myönnettiin Alfred Kordelinin Säätiön suuri taidepalkinto vuonna 2019. 

”Haluan luoda hetkellisiä, ennen tapahtumattomia ihmisten ja ideoiden kohtaamisia. Koreografisessa työskentelyssäni tavoittelen yhteyttä merkityksen ja olemisen, liikkeen ja tilan, sekä ihmisten välillä. Minulle taide on ihmisten kohtaamisen kautta tapahtuvaa elämyksellisyyttä, kokemuksellisuutta, ajatustenvaihtoa ja itseilmaisua. Taide antaakin mahdollisuuden moninaisten nykyisyyksien ja todellisuuksien tulla esiin. Taide on vuorovaikutuksellista, sillä ihminen on aina suhteessa johonkin.” –Ismo-Pekka Heikinheimo

EINO LEINON EKSÄT- enemmän ja vähemmän muusina

Käsikirjoitus: Pinja Hahtola
Ohjaus: Seppo Honkonen
Äänimaailma: Marko Pakarinen
Näyttämöllä: Pinja Hahtola
Visuaalinen ilme ja sovitus: työryhmä
Päähineet: Heidi Tsokkinen /Hatlantis 

Kesto noin 70 min

Teoksen esittely:

EINO LEINON EKSÄT – enemmän ja vähemmän muusina on helsinkiläisnäyttelijä Pinja Hahtolan käsikirjoittama hulvattoman hauska ja oivaltava monologinäytelmä. Seppo Honkosen ohjaama esitys marssittaa nimensä mukaisesti lavalle koko joukon Eino Leinon sydämenvalittuja. Esitys on hurmannut katsojia ja kriitikoita ympäri Suomea sekä palkittu parhaana esityksenä Valtakunnallisessa monologikilpailussa Oulussa 2019.

”Nautin jokaisesta sanasta, eleestä ja hetkestä. Aplodeista ei ollut tulla loppua, kaikki ymmärsivät nähneensä jotain ainulaatuisen upeaa.” ***** Matti Kuusela/Aamulehti 7.8.2019

Kansallisrunoilijan asemaan noussut ja Suomen kenties rakastetuin runoilija oli riimittelyjensä lisäksi tunnettu boheemista ja kosteasta elämäntyylistään sekä lukuisista ihastuksenkohteistaan. Näistä L. Onerva ja Aino Kallas ovat eittämättä tunnetuimmat muusat, mutta esitykseen mahtuu mukaan myös koko liuta vihittyjä vaimoja sekä monia muita tuttuja nimiä, kuten koko kansan satukuningatar Anni Swan. Oman mausteensa soppaan heittävät niin MeToon:n voimaannuttama Antiikin muusa kuin natsi-Saksaa ihannoiva kulttuurimatami Maila Talvio. Sanoja ei säästellä, kun Einon eksät pääsevät purkamaan tuntojaan Anonyymien Apollon muusien terapiaistunnossa – ja kyytiä saavat niin juopottelevat taiteilijamiehet kuin kulisseja kannattelevat vaimotkin.

”Enpä ihmettele menestystä. Eino Leinon eksät on todellinen täyspakkaus monologitaidetta: paljon kirpeää huumoria, kulttuurihistoriaa, patsaidenkaatoa ja muusa-käsitteen ironisointia” Demokraatti-lehti Tampereen teatterikesässä 7.8.2019

”Pinja Hahtola painaa täysillä hahmosta toiseen. Upean koskettava monologiesitys, josta huumoria ei todellakaan puuttunut. Nautin täysin siemauksin joka hetkestä. Meidän katsojajoukkomme äänesti tämän vuoden teatteriesitykseksi! Yksimielisesti! ” Katsojakommentti kesältä 2018

Pinja Hahtolan käsikirjoittama ja esittämä EINO LEINON EKSÄT-enemmän ja vähemmän muusina. Kuvaaja ©Päivi Falck.

Monologinäytelmän lopuksi lavalla teoksesta kertoivat visuaalisen ilmeen ja sovituksen tehnyt koko työryhmä eli Pinja Hahtola, veikkolalainen ohjaaja Seppo Honkonen sekä äänimaailman tehnyt Marko Pakarinen. Kuvaaja ©Päivi Falck.

Mikael H

Yhdeksi Suomen indieskenen tarkimmin varjelluimmaksi salaisuudeksikin tituleerattu laulaja-lauluntekijä Mikael H julkaisee elokuussa ensimmäisen suomenkielisen albuminsa Optimisti. Aiemmin englanniksi The Siberians -yhtyeensä kanssa levyttänyt artisti on tuttu myös muun muassa Teostopalkitun laulaja-lauluntekijä Astrid Swanin bändistä ja yhdessä John McGregorin kanssa muodostamastaan yhtyeestä Kaspar. Levyn ensimmäinen single Kaaos vietti useita viikkoja Spotifyn hienon Suomi-indien helmet -soittolistan kärkisijoilla. Mikaelin Serbialaiset-yhtyeessä soittavat hänen veljensä Tuomas Hakkarainen (rummut), Jaakko Lampela (rummut), Tuure Saarinen (basso) ja Risto Antero Tiittula (viulu, mandoliini).

Mikael H Serbialaiset -yhtyeineen. Kuvaaja ©Päivi Falck.

Linda ja Aura

Linda ja Aura ovat performanssiduo. He ovat myös taidemaalareita jakaen maalauksen kielen joka vaikuttaa heidän yhteiseen työskentelyynsä performanssinkin parissa. Linda ja Aura ovat tehneet lukuisia performansseja, näyttelyitä ja installaatioita vuodesta 2001 lähtien Suomessa ja ulkomailla ja myös järjestäneet ja kuratoineet Angakoq performanssitapahtumaa SIC-spacessa. Pitkässä yhteistyössä heillä on toistuvia teemoja. Yksi kantavista ajatuksista ja tunnelmasta heidän esityksissään on luottamus, sekä heidän että yleisön välillä. Muita teemoja ovat leikki, kommunikointi, rituaalit, ihmisyyden eri roolit, läsnäolo, palveleminen, historialliset hahmot ja tapahtumat suhteessa nykyaikaan. Viimeisimpiä heidän teoksiaan ovat olleet mm. Fredrika Runebergiin ja Mannerheimin ratsastajapatsaaseen liittyvät performanssit.

Esityspaikka Navalan Ladon puistoalue, Veikkolan kylässä Kirkkonummella osoitteessa Navalantie 30, 02880 Veikkola 

• Lauantaina 6.8 noin klo 16.15 alkaen
• Kesto n. 30 min
• Ei rajattua katsojamäärää
• osa Ars Weikkolan ilmaisohjelmistoa

Linda ja Aura: Koivunaiset -performanssi. Kuvaaja ©Päivi Falck.

“HETKI YHDELLE” eli 10 minuuttia juuri Sinulle.

Teoksen esittely:

Tule sisään Vajaan kun ovi on auki. Odota ulkopuolella kun ovi on kiinni. Voit lukea sillä aikaa tekstejä Vajan seinistä. Ota siis aika itsellesi, vain itsellesi Päivin kanssa. Tervetuloa

Tanssija, koreografi, näyttämöohjaaja, pedagogi Päivi Järvinen on valmistanut ARS WEIKKOLA festivaalille esityksen/hetken, jossa on mahdollisuus rentoutua istuen ja kehoa kuunnellen n. 10 minuutin ajan. Hengitä rauhassa, anna ajan virrata ja mielen sekä kehon levätä. Olet merkittävä.

Esityspaikkana Navalan Ladon ja kesäteatterin välisessä Vajassa, Veikkolan kylässä, Kirkkonummella osoitteessa Navalantie 30, 02880 Veikkola 

• Lauantaina 6.8 noin klo 14.00 alkaen
• Ei rajattua katsojamäärää
• osa Ars Weikkolan ilmaisohjelmistoa
• Teos on koettavaksi yksi henkilö kerrallaan n. 10 min ajan

Kaksiulotteisuudesta moniulotteisuuten ja moniaistisuuteen

Päivi Järvinen tunnetaan varmaan parhaiten liikkuvien kuoroteosten alullepanijana ja kehttäjänä. Grex Musicus, Philomela, Cantus, Tellus ja lukuisat muut kuorot ovat kiertäneet ympäri maata ja maailmaa Päivin liikkeelle sovittamin teoksin, joissa kuoro laulaessaan levittäytyy tilaan ja liikkuu kaikkia tasoja käyttäen yleisön ympärillä väleissä, yllä, alla ja jalkain juuressa. Teosten ajatuksena on herättää kuulon lisäksi kaikki muutkin aistit ja antaa elävän musiikin ympäröidä yleisö ja riisua kuulijat tarkkailijan asemasta kokijan asemaan.

Päivi Järvinen toimi taiteellisena johtajana Helsingin Pitäjänmäellä sijainneessa Pitskun kulttuurikirkossa 2007-2020, aluksi elokuvaohjaaja Ilari Nummen kanssa ja viimeiset 6 vuotta yksin. Kauniissa vanhassa kirkkosalissa oli tuona aikana yhteensä n. 500 konserttia ja esitystä ja yli 17 000 vierasta kävi tilaisuuksissa talon omistajien olohuoneessa.

Moniaistisuus on Päiville erityisen tärkeää ja sitä hän on toteuttanut yhdessä eri työryhmissä joihin instrumentalistien, näyttelijöiden ja laulajien lisäksi on kuulunut tieteilijöitä ja kuvataiteilijoita. Päivin työparina on jo pitkään toiminut kanneltaja Timo Väänänen ja he muodostavat Duo Mitrejn. Pohjoinen Vesi – on työryhmä johon Päivin ja Timon lisäksi kuuluvat äänitaiteilija Leena Häkkinen ja ilmakehätieteiden tohtori Laura Riuttanen. Pohjoinen vesi työryhmä on toteuttanut monitaiteisen Vesi Kertoo -nimisen näyttelyn Galleria Lappalaisen taloon Porvooseen. Moniaistisuuteen Päivin työskentelyssä liittyvät vahvasti myös erityistä tukea tarvitsevat. Niin kehitysvammaiset, ikäihmiset, huostaanotetut lapset kuin päihdekuntoutujat. Tällä hetkellä hän työskentelee myös Karkkilassa erityistä tukea tarvitsevien päivätoiminnassa yhdessä kuvataiteilija Anne Siirtolan ja trumpetisti Eero Savelan kanssa ( mukana myös tuottaja Anne Koski). Tavoitteena tuoda taiteen keinot kehitysvammaisten sekä heidän hoitajiensa arkeen.

Päivi toimii myös taideyliopiston kouluttajana niin Helsingissä kuin Seinäjoella. Maija Isola – elokuvassa hän sai toimia Maijan äänenä.

Kirjoittaminen on kulkenut Päivin töiden matkassa jo usean vuoden ajan. Ajatelmat ja runot, nekin liittyvät tunteisiin ja aisteihin, kehollisuuteen, muistoihin ja lyhyisiin hetkiin.

Uskalla unelmoida, niin unelma toteutuu.

Päivi Järvinen: “HETKI YHDELLE” eli 10 minuuttia juuri Sinulle. Kuvaaja ©Päivi Falck.

Sulottaret

Sulottaret on kolmen naisen, Tuulikki Laes, Hanna-Reetta Schreck ja Marika Hyvärinen, muodostama lauluyhtye, joka esittää menneiden vuosien ikivihreitä suomenkielisinä omina sovituksina. Kappaleissa vilahtavat suloiset suklaasydämet, kukkamekot, teinitwistit sekä haaveilut rantakoivun alla.

• Sunnuntaina 7.8 noin klo 14.00 alkaen
• Ei rajattua katsojamäärää
• osa Ars Weikkolan ilmaisohjelmistoa

Sulottarien esitys päätti Ars Weikkola-Esitystaidetta Ladossa-tapahtuman. Esitys muodostui ikivihreistä ja runoudesta. Kuvaaja ©Päivi Falck.

Onnen neliapilat

Onnen neliapilat: Itämaista rakkautta – prima vista

Vähäeleinen performanssi yhden kappaleen matkasta kulmapöydästä tanssipaviljongille. Pääosissa yksi kappale, kaiho ja kaukokaipuu. Sivuosissa laulu, kitara, urut, bassokitara ja rummut.

• Lauantaina 6.8 noin klo 13.30 alkaen paviljongissa
• Ei rajattua katsojamäärää
• osa Ars Weikkolan ilmaisohjelmistoa

Onnen neliapilat paviljongissa. Kuvaaja ©Päivi Falck.

Kirja- ja runo / Bok- och poesi karaoke

Kirja-ja runokaraoke kaksikielisenä, kirjailijoiden ja yleisön suosikkeja

Ars Weikkolan ohjelmistoa vahvistaa  neljän kirjailijan vetämä kaksikielinen kirja-ja runokaraoke. Kirjailijat Emma Puikkonen,Tuuve Aro, Jolin Slotte sekä Minna Lindeberg lukevat otteita heitä inspiroineista kirjoista ja runoista. Moderaattorina toimii TwoTowers-kuraattori Petra Pesonen. Mukana ohjelmaa järjestämässä Kirkkonummen kirjaston ystävät

Tvåspråkig bok och poesi karaoke, favoriter från författare och publiken.Ars Weikkolas program förstärks av en tvåspråkig bok och poesikaraoke med fyra författare. Författarna Emma Puikkonen, Tuuve Aro, Jolin Slotte och Minna Lindeberg läser utdrag ur de böcker och dikter som inspirerat dem. Moderator är TwoTowers kurator Petra Pesonen. Vi organiserar evenemanget tillsammans med Bibliotekets vänner i Kyrkslätt

• Kesto n. 80 min
• Paikkoja katsomossa 80
• osa Ars Weikkolan ilmaisohjelmistoa

Emma Puikkonen on Veikkolassa ja Kylmälässä lapsuutensa viettänyt kirjailija, joka kirjoittaa tärkeistä, ajankohtaisista aiheista. Hänen romaaninsa Eurooppalaiset unet (2016) oli ehdolla Finlandia- ja Tulenkantaja-palkinnon saajaksi. Vanhemmuutta ilmastonmuutoksen aikaan käsittelevä Lupaus (2019) oli arvostelumenestys ja Helsingin Sanomat nosti Puikkosen yhdeksi tärkeimmistä nykyprosaisteistamme. Viimeksi ilmestynyt, öljyä käsittelevä Musta peili (2021) oli Runeberg-ehdokkaana, ja esiraadin sanoin ”Eri ajoista ja näkökulmista letittyvä teos rikkoo ajan ja paikan rajat juuri niin merkityksellisesti kuin kirjallisuus voi.” Äitinsä Arja Puikkosen kanssa Emma on kirjoittanut saturomaanit Äänihäkki (2017) ja Löytölintu (2020).

Tuuve Aro on Helsingissä syntynyt ja kasvanut vapaa kirjailija. Opiskellut Helsingin yliopistossa mm. kotimaista kirjallisuutta ja elokuva-ja televisiotutkimusta. Yliopiston kirjoituspiirin Nobelistiklubin jäsen perustamisesta lähtien 1994. Kirjailijan työn ohessa työskennellyt mm. elokuvakriitikkona ja tehnyt myös filmitoimittajan töitä. Kalevi Jäntin palkinto 2006 teoksesta Merkki ja muita novelleja. Tuuve Aron tähänastinen pääteos, esseistinen romaani ”Kalasatama” (2020), oli yleisö- ja arvostelumenestys. “Kirjoittaminen on minulle paitsi välttämätön keino hahmottaa maailmaa ja sen rajoja, myös itseni ylittämistä ja yllättämistä. Siinä oppii olemaan varpaillaan. Parasta on, kun sanat ja lauseet nappaavat mukaansa, heittävät alkuasetelman mutkalle ja tarinan lopputuloksen joksikin mitä en osannut odottaa. Kirjoittaminen vapauttaa yksisuuntaiselta radalta ja näyttää sen toisen puolen, jota yleensä ei uskalla katsoa. Perusproosa eli pertsa ei minuun kolise.” Paraikaa Aro kirjoittaa 11. teostaan, lyhytproosakokoelmaa “Universumin takahuone” (Siltala 2023).

Jolin Slotte bor i Sjundeå sedan år 2015. Hon debuterade år 2011 med romanen ”Fråga aldrig varför, tvivla aldrig mer”. Hon har skrivit prosa, poesi, dramatik och lättlästa bearbetningar och jobbar tillsammans med bildkonstnär Pauliina Pesonen med det tvärkonstnärliga projektet Sublima tolkningar. Jolin är doktorand i litteraturvetenskap och mångsysslare inom litteratur och kultur. Hennes nyaste projekt är e-tidskriften Kontradiktion, som fokuserar på nordisk digital och experimentell poesi. Tidskriften har hon startat tillsammans med grafiker och litteraturvetare Hilda Forss och det första numret utkommer till bokmässan i Helsingfors 2022. Jolin är intresserad av stämningen i texten och har sökt sig längre och längre bort från berättelsen. Skrivandet är ett sätt att formulera det som inte kan sägas, men måste uttryckas.

Minna Lindeberg, född 1968, jobbar vid sidan om skrivandet som personlig tränare med rörelseterapi, natural movement, animal flow och dans. Allan och Udo (bild Linda Bondestam), 2011 nominerades till Nordiska rådets pris för barn- och ungdomslitteratur 2013:Att skriva den här typen av farbrorbok öppnar slussarna för en underfundig och undergrävande skildring av kön, där både bildens och textens frimodiga attityd bjuder på en läsupplevelse för en bred läsekrets. Bondestam och Lindebergs bilderbok är ett tecken på en modig bilderbok som öppnar sig mot ett poetiskt bildberättande och en vilja att vidga bilderbokens traditionella motivkretsar. Sveriges Radio har också gjort en musikal om Allan och Udo (Sveriges Radio P4 24-25.12.2012). Allan och Udo valdes till en av årets vackraste barn- och ungdomsböcker år 2011 och nominerades till Rudolf Koivu -priset. Till Lindebergs senaste böcker hör ungdomsromanen När vi blev vuxna (2018) och bilderboken Tillsammans ska det vara vi två (2020) som hon gjorde tillsammans med Malin Ahlsved.

Kirja- ja runo / Bok- och poesi karaoke: Jolin Slotte, Tuuve Aro, Minna Lindeberg ja Emma Puikkonen. Kuvaaja ©Päivi Falck.

Tapahtumaa tukee Espoon Seudun Kulttuurisäätiö, Svenska kulturfonden ja Kirkkonummen kunta.